Vanhempien makuuhuone |
Onpahan vähän vierähtänyt aikaa viimeisimmästä päivityksestä! Mutta nyt jatketaan tarinaa. Alunperin oli tarkoitus remontoida ensiksi vanhempien makuuhuone ja nukkua siellä koko porukalla siihen asti, että lasten huoneet valmistuisivat. Arvata saattaa, että loppujen lopuksi meidän huoneemme sai uuden ulkoasun viimeisenä. Tai no, vessa oli kyllä se viimeinen mutta ei siellä asuta.. Eipä siinä, hyvä suunnittelu on kaiken a ja o ja nyt Kimalainen sai runsaasti aikaa pohtia pintoja.
Kimalainen on pienestä asti rakastanut tarinoita, joiden linnoissa ja kartanoissa on ollut Sininen kammari, Vihreä kammari, Ruusukammari jne. Oma värimaailma jokaisessa huoneessa, ihanaa! Vihreä ja sininen oli jo varattu lapsille ja olohuone/eteinen maalattiin vaalealla beessillä, joten se jätti jäljelle käytännössä sävyt keltaisesta punaiseen ja pinkistä violettiin. Urosmehiläisen ehdottama valkea joutui samantien jyrän alle, samoin harmaa. Urosmehiläinen ei puolestaan innostunut ajatuksesta asua appelsiinin sisällä eikä punainen budoaari oikein napannut kumpaakaan.
Kimalainen heitti ilmaan ajatuksen keltaisesta huoneesta ja Urosmehiläinen nauroi. Homma sovittu siis! Sopivaa sävyä lähdettiin metsästämään sillä ajatuksella, että se sopisi tähän K-raudankin myymään Camillen lintutapettiin. Ajatuksena oli, että oven taakse jäävä seinä tapetoitaisiin pieneksi yksityiskohdaksi ja koko muu huone maalattaisiin. Sävyksi valikoitui lopulta Tikkurilan Tunne väri -kartan sävy J302, Banaani. Sopivan lämmin olematta tunkkainen, riittävän raikas olematta kylmä.
Kattolamppu löytyi Kodin 1:sta. |
Kalusteiden kanssa venkslattiin jokunen tovi, ennen kuin ne asettuivat paikoilleen. Täti Mehiläisen taidonnäyte sen sijaan löysi paikkansa pianon päältä samantien. |