Fiilikset katossa

Paneelikatto. Paneelikatto kanelipatto paveli kaveli puuuuuuh. Kaksitoista tuntia puurtamista, mutta nyt eteisen, olohuoneen ja keittiön megaprojekti on valmis. Maalattiin katto. Paneelikatosta puhuttiin mutta oikeastaan se on lautakatto, se semmoinen, laudat niin kuin kahdessa rivissä, rakoja jää väliin. Pää ei toimi, joten en muista nimeä. Paneelit vaan mielessä. Toissailtana aloitettiin, pesin katon - 50-60 neliötä - kauttaaltaan ja hyvissä ajoin puoliltaöin olin valmis. Jälkikasvu oli tohkeissaan, ikiomasta äidistä kuoriutui hullu professori siinä silmien edessä. Labratakki päällä onnistuu mikä vaan.

Eilen päästiin aloittamaan maalaus. Lauantaisen täsmäiskun (oltiin kaupassa 14:52 ja tavaroiden kanssa ulkona tasan kolmelta, jolloin Starkki sulkeutui) jälkeen meillä oli kaikki tarpeellinen kasassa, ihmeellistä! Maaliksi valikoitui suunnitelmien mukaan Tikkurilan Paneelikatto Valkoinen. Koska kumpikaan meistä ei ole varsinaisesti kokenut pensselisetä, aloitimme varovaisen rempseästi olohuoneesta. Kyllä ihmisen pitää itseensä luottaa. Ja pienoismalleja ollaan maalattu molemmat.

Olohuoneen katto puolivälissä urakkaa, ero on aika selkeä.

Ennen käsittelyä: ei ole niin justiinsa ollut, jos ei ruiskulla maalatessa väri olekaan mennyt ihan joka rakoon... onneksi pätevä myyjä osasi suositteli pensseleitä, joilla sai lautojen lisäksi raotkin näpsäkästi maalattua.

Urosmehiläinen huolehti olohuoneen isosta pinnasta, minä pörräsin pitkin laipioita ja nurkkia tarkkuusmaalaamassa ja otin sen jälkeen keittiön haltuuni. Ilta joutui yllättävän nopsaan eikä ehditty eteiseen, joten kävin tänään sutimassa sen paraatikuntoon. Onneksi entinen maalipinta oli sen verran hyvä, että yksi kerros riitti. Kyllähän tuota kattoa olisi pitänyt hioa ja tasoitella vähän sieltä ja täältä mutta tehdään se sitten seuraavalla kerralla... Nyt on sentään lautojen väliset raot maalattu joka kohdasta huolellisesti, mikä muuttaa jännittävällä tavalla katon luonnetta. Tällä kertaa ei edes olisi aikaa maalata toista kierrosta, sillä huomenna tulee parketinhioja katsomaan, tuleeko lattiaan reikiä, jos sitä yrittää kunnostaa. Kyseinen mies kävi jo vaihtamassa pariin kohtaan mosaiikit ja totesi samalla, että ainakin ruokailutilassa parketti on hiottu paikoin olemattoman ohueksi. Jos se hajoaa käsiin, meidän pieni pintaremppamme taitaa laajentua lattioiden uusimiseen.

Tässä kirjoitellessa vetäisin nassuuni lautasellisen tortellineja, joten ajatus alkaa taas vähän paremmin juosta. Aamulla menen maalaamaan uusintakierroksen neitosen huoneen kattoon, äsken tulin kotiin ensimmäisen kierroksen jälkeen. Siihen meni n. neljä tuntia, elän toivossa että huominen on nopeampi rykäys.